Naureskelin tänään säälle... Kun olin töissä satoi ja oli pilvistä. Täydellinen työsää eikä harmittanut ohitse aina niin nopeasti lipuva kesä. Minua jopa paleli vaikka päälläni oli farkut ja vuoden aikaan nähden paksu paitapusero sekä bleiseri. Radiossa vitsailtiin että Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen...
Mutta sitten kun pääsin töistä niin joku kuin käskystä sääti säävipua ja marssittiin heti koiruuden kanssa lenkille nauttimaan auringonpaisteesta! Tosin vilpoisaa oli edelleenkin, mutta pääasia että aurinko paistoi. Siinäpä jäätiin taivastelemaan Ukon kanssa merta, muurahaisia ja vihreää luontoa. Se oli hyvä idea. Joskus on vaan hyvä istuskella ja nauttia eikä paahtaa hirmuvauhdilla lenkkiä ympäri ämpäri katsomatta ympärilleen.
Ukko on sellainen auringonpalvoja... Rusketus ilmenee "dalmatialaisentäplillä" kesäisin, mitkä lähtevät tai haalentuvat talveksi pois. Olenkin huomannut että moni muukin karvakaveri on yhtä kova auringonpalvoja...
Tähän ei voikaan muuta sanoa tai kirjoittaa kuin että aurinko ja meri<3.
Ja sitten päivän hupikuva, mikä lähetettiin terveisinä mökillä kalastamassa olevalle M:lle.
"En mä kaivanu luvatta kukkapenkkiä auki enkä nurmikkoon paria kuoppaa. En ihan oikeesti."
Maalailin aitaa kaikessa rauhassa, kunnes mietin että onpas hiljaista eikä kukaan pyöri jaloissa. No Ukkohan se siellä kaivoi innoissaan ensin kukkapenkkiä ja sen ensimmäisen kiellon jälkeen juuri kasvaneen uuden nurmikon auki...
Karvakaivuri on tosin hyvä levittämään multaa ja kaivamaan kukan taimille kuopat käskystä... Mutta kun katse välttää niin herkästi kiusaus kasvaa ja mennään kaivamaan kielletyille apajille. Ukko olisi hyvä kesäapulainen jollekin puutarhurille:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti