Näytetään tekstit, joissa on tunniste Inspiraatio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Inspiraatio. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. syyskuuta 2012

Inspiroiva Pinterest




Niin kauan välttelin tuota joka paikassa hehkutettavaa Pinterestiä. No tässä yksi tylsä ja väsynyt koti-ilta sitten mietin että olisi kiva katsella kauniita sisustuskuvia niin saisi ideoita omaan kotiin mitä kodin nurkkaa seuraavaksi alkaisi tuunaamaan. Lueskelin sitten blogeja, joista eksyin Pinterestiin. Myönnän kerran käyneeni aikaisemmin viime talvena Pinterestissä ja tuskastuin, kun en osannut käyttää koko sovellusta.

No nyt sitten jäin kiinni... Kyllähän sieltä tuli sellainen "inspisähky" ja "ideatulva" että pitäisi ensinnäkin olla paljon aikaa ja vielä kaiken lisäksi miljonääri, jotta saisi kaikki ideat toteuttaa itsekin! 

Kaikenlaisesta sitä itse rupesikaan unelmoimaan kauniita kuvia katsellessa! 
Vanhan linnan sisustamisesta Italiaan, Espanjaan tai Etelä-Ranskaan... 
Romanttisesta kesämökistä meren JA järven rannan äärellä...
Modernista kaupunkikodista...
Maalaisromanttisesta kaupunkikodista...
Unelmapuutarhasta...
Upeista leipomuksista...
Kauniista kattauksista ja astioista...
Kukka-asetelmista...

Puhumattakaan noista lukuisista heti valmiiksi toteuttavista tuunaus- ja muista sisustusideoista!

Minua voi seurata Pinterestin kautta sivupalkista ja täältä.



maanantai 21. toukokuuta 2012

Aarteita

Löysin tosiaan viikonloppuna Mummon aitasta vanhan ajan ompelukoneen Stoewerin, joka on itseasiassa kuulunut Mummon ystävälle Vienolle. Sain tämän mukaani koristeeksi ja nyt onkin vuorossa tämän kuntoon laittaminen. Meinasin ensin ottaa tästä vaan jalkaosan käyttöön, mutta taitaa mennä ompelukonekin koristeeksi, vaikka se ei enää toimikaan.


Pienen öljyllä kiillottamisen jälkeen kotelo suorastaan loisti. Mieletöntä ajatella mitä elämää tämä onkaan nähnyt ajan saatossa. Ompelukone on 1920-luvulta ja Vienolla yhtä värikäs elämä myöskin takana. Tämä ompelukone on nimittäin Vienon toisen aviomiehen antama lahja... Nyt edessä onkin teräsharjalla tuon ompelukoneen jalan harjaaminen ja maalaaminen. 


Sain mukaani myös isoisoukkini tekemän perunalaatikon, josta tulee yrttilaatikkoni. Rakastan kun tavaroilla on tarina kerrottavana! M pääsee vähemmällä eikä tarvitse ahertaa sellaista minulle. Mummo oli myöskin bongannut minulle juuri sellaisen naulakon, jota olen etsiskellyt makuuhuoneeseemme. Vielä en ole päättänyt restauroinko sitä hiukan vai annanko olla sellaisenaan. Siitä kuvaa myöhemmin.

Perunalaatikko väärinpäin. Mallailin mielessäni ensin että siitä olisikin tullut sivupöytä  pihalle.
Raparperit kasvavat kovaa vauhtia jo ja nyt pitäisi keksiä miten näitä voisi hyödyntää muutenkin kuin raparperitorttuna... Jääkaapissa odottaa nippu leipojaansa ja kohta leivonnat kahvittelijoitansa:)


Maija Mehiläinen
Aurinkoista viikkoa kaikille:)!

Tällä viikolla näyttää siltä että saa nostaa kesävaatteet esille vaatekaapin perukoilta!

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Inspiraatioita, kynttilän valoa ja kauniita unia...

Tilasin viime viikolla H&M Home:sta pellavareunuslakanan (49,95€) ja alesta raikkaat pussilakanasetit (9,95€ per kpl). Yllätyin kuinka hyvät nuo pussilakanasetit olivat! Näissä oli neppareilla suljettavat "täyttöaukot", mitkä olivat erittäin näppärät eikä pääse nukkuja hukkumaan pussilakanan sisään.  

Tuo pellavareunuslakana oli aika ryppyinen tullessaan ja voin sanoa että vaikka on maailman paras silityskeskus niin tuon silittäminen on yhtä temppuilua ja tuskaa sen koon vuoksi! Onneksi tuo oli kuitenkin sen verran siliävää että silityksen (ja hermojen menettämisen) jälkeen tuo suoristui, kun löysi paikkansa sängyn petauspatjan alta. Nimittäin lakanoita tulee aina vaihdettua kuitenkin sen verran tiuhaan niin ei tarvitse olla tuota koko ajan pesemässä ja silittämässä. Nuo reunuslakanoihin olen tykästynyt kovasti kun meillä ainakin tuon sängyn kuosi on niin ruman sininen eikä arkena ehdi aina petaamaan päiväpeittoa.



Tuohon taulun kohdalle olen jo monena iltana maalaillut hyllykkö/naulakkoa, johon saisi kaikkea mukavaa esille. Naulakko kuulostaa ehkä hölmöltä sängyn päälle, mutta olen muutamassa sisustuslehdessä nähnyt kauniita somistuksia että innostuin erilaisesta ideasta. Eli suunnitteluvaihe on siinä tilanteessa että metsästän oikeanlaista naulakkoa, kun tuo toteutuksesta vastaava remonttireiskani M kieltäytyi kunniasta tehdä sellainen piirustuksieni perusteella. Kuulemma kauniimman saa kaupasta ostettuna... Nyt kun katselee noita kuvia niin olisi ihanaa myös hommata sängyn päädyt!!

Esittelen myös tässä postauksessa uuden ylpeydenaiheeni: itse tekemäni kynttilän mansetit! En ole erityisen käsityöihminen vaikka tykkään työn vastapainoksi askarrella ja tehdä käsillä jotakin luovaa. Saan idean aiheita kyllä, mutta lähinnä se toteutuksen jälki on karmaisevaa ja siksi iso innostus loppuu hyvin nopeasti. Tästä työnjäljestä ehkä kertoo eniten se että meidän perheessä M ompelee napit yms ja jopa ompeli meille verhot! Ja niin monet Ukon villapaidat ja tyynyliinat jääneet odottamaan valmistumistaan.

Tosin käsityö kärsivällisyyteni on kyllä riittänyt koruihin, kunhan saan niihin inspiraation. Noita koruja olen tehnyt läheisilleni joskus joululahjaksi sekä itselleni. Pari kaulakorua on vieläkin suosikkejani ja käytän niitä edelleen miltei päivittäin. Helmiä on kuitenkin jäänyt yli aika paljon ja rautalankaa. Kävin joulun alla Joensuussa mummon kanssa Pentikissä katsomassa kauniita mansetteja ja muita kynttilän koristeita niin siitä se sitten lähti.

Kynttelikkö
Satuin mummolleni sitten mainitsemaan että olen ihaillut kynttelikköjä eikä minulla sellaista ole. No mummoni sitten kaivoi aarreaitastaan ylimääräisen kynttelikön, jonka antoi minulle joululahjaksi.


Mansetit kieputin rautalangasta ja vanhoista koruista saaduista helmistä yhteen parin illan aikana telkkaria tuijotellessa. Ensin tein paksummasta rautalangasta kehikön ja sitten ohueen rautalankaan pujotin helmiä, mitkä kieputin paksumman rautalangan ympärille.

Mansetit

Sainpas helmiä vähemmäksi ja idean ensi joulun lahjoihin... Ehkä paras saavutus oli kuitenkin se että sain tuon M:n hiljaiseksi. Sain viime syksyllä inspiraation tehdä koivunoksista hieno kranssi oveen. No hikihatussa etsittiin oikeanlaista koivua, mistä revittiin oksat ja käytiin rautakaupasta rautalankaa. No ne oksat on takapihalla edelleen myttynä lumen alla eikä kranssina ovessa. Se inspis vaan hävisi töiden ja kiireiden alle... Ja arvatkaa olenko saanut kuulla pientä pottuilua aiheesta:)