Siivousilta

Torstai yritetään pyhittää siivoukselle. Siippani sanoen lempiharrastukselleni:) Ei se lempiharrastukseni ole, mutta tykkään kun on siistiä ja ahdistun jos kaikki paikat repsottaa sekaisina tai jos pölypallerot kutittaa liikaa nenää. Koiruudesta kuitenkin tulee jonkin verran hiekkaa tai karvoja sisälle että imurointi onkin ihan paikallaan vähintään kerran viikossa. 

Torstai on hyvä päivä siinäkin suhteessa että luulisi kämpän pysyvän myös siistinä viikonlopullekin. Mikään ei voita kodin raikasta puhdasta tuoksua ja puhtaita petivaatteita.

Aamusella minulla oli aikaa piipahtaa nopeasti Stockmannin Hulluilla Päivillä. Mukaan nappasin tanskalaisen Isabella Smithin biohajoavat Maison Bellen puhdistusaineet keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Purkit ovat niin kauniit että näitä kehtaa pitää esilläkin ja mikä parasta nämä eivät sisällä myrkkyjä, valkaisuaineita eikä ammoniakkia! 

Nyt sitten ei muuta kuin hyvää musiikkia, imuri laulamaan, petivaatteet ulos ja laittamaan kovaan testiin nämä aineet.

Casinoa, Bruschettaa ja Pölyrätti

Viikonloppu on taas mennyt hujauksessa! Perjantaina suunnittelin oleilevani vaan kotona, mutta sitten ystäväni soitti ja houkutteli Namuun Härmä-leffan Vip-tilaisuuteen. Nautittiin muutamat drinksut siellä ja siirryttiin iltapalalle Vapianoon. Sieltä vielä oli tarkoitus mennä ainoastaan yksille Casinolle, mutta innostuimme sitten pelaamaankin. Laitoin kympin Idols-peliin ja olin jo kolmisen kymppiä voitolla ennen kuin ahneuksissani pelasin loput pois isomman voiton toivossa. Pelitaktiikkani perustui siihen että voittanut Sex in the City-pelistä Kihon voittopotin niin olisin lauantaina käynyt hakemassa Louis Vuittonilta haluamani clutchin... No se jäi haaveeksi:)!

Lauantai menikin sitten levätessä kotosalla... Käytiin päänsärkyäni lievittämässä Ukon ja M:n kanssa pitkällä kävelyllä meren jäällä. Raikas ilma tekee niin hyvää. Nukuin kolmet päikkärit, saunottiin, syötiin pizzaa ja katsottiin telkkaria.

Tänään sunnuntaina onkin sitten päässyt Ellu elementtiinsä! Kävin vaatehuoneemme kimppuun, heitin jätesäkillisen turhaa kamaa pois ja nyt onkin sitten lopun kämpän siivouksen vuoro. Tällä hetkellä kämppä näyttää kaikelta muulta kuin siivouksen alla olevalta tilalta... M lähtikin mielellään töihin karkuun tätä hässäkkää. Lauantaina Vapianossa iltapalaksi nauttimani Bruschetat maistuivat niin hyviltä että niitä täytyi tehdä tänään itselleni lounaaksi!

Niin hyvää!

Nyt kuitenkin takaisin siivoamaan, tekemään lumityöt ja illalla tuleekin ystävä laskiaispullakahveille!

Ihanaa sunnuntaina kaikille!

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Eilinen meni hujauksessa töissä ja sieltä suoraan viemään koira lenkille, josta sitten matka johti hallille katsomaan nuoremman veljen matsia isän kanssa. Pikkuäijä on kehittynyt huimasti ja vauhtia on tullut lisää älyttömästi. Isä puolestaan olisi joutanut itsekin kentälle pelaamaan, oli nimittäin sen verran hyvät neuvot kentän laidalla ja kuuluva ääni:) Tänään meni yhtä nopeasti taas työpäivä ja koiran kanssa jälleen ulos. Mentiinkin tänään aikaisemmin puistoon ja sainkin nihkeitä katseita Ukolta, kun ei ollut vielä riehumiskavereita saapunut.

Nyt ajattelin tiistain kunniaksi siivota ja sitten nauttia uudesta Koirat lehdestä, mikä tipahti postiluukusta tänään. Pakkohan se oli jo selata läpi varsinkin, kun rotuesittelyssä oli Ranskikset! Pari juttua nostan lehdestä vielä tähän blogiin, mitkä saivat hymyn kasvoille: mies oli kirjoittanut Iltalehden Sofian Sohva-palstalle kuinka saada tyttöystävä luopumaan koirahaaveestaan. Palstan pitäjän vastaus olikin ihan järkevä ja täyttä totta: "Luulen että sinun on parasta antaa periksi ja nopeasti. Ei tee itsetunnolle hyvää, jos tulee koiran takia jätetyksi. Älä päästä tilannetta siihen pisteeseen että "minä tai koira", koska koira voittaa ennemmin tai myöhemmin." Tämähän on täyttä totta, koska minä olin meillä alunperin vastaan koiran hankkimista, mutta enhän voinut kieltää toiselta unelman toteuttamista. No mitenkäs sitten kävikään? Musta tuli se kaheli koiraihminen... Ja tuota epätoivoista miestä lohduttaakseni sanoisin että ainakin itse voitin paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan, kun annoin periksi koiran hankinnassa.

Toinen juttu minkä halusin lehdestä tuoda esille tänne blogiin oli TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa esille tuotu havainto kuinka ihmislasten ruuissa sallitaan 180 sellaista lisäainetta, joita ei sallita koirien ruuissa. Huh huh, tuumasin minä. Työkaverini tuumasi minulle yhdellä työmatkalla mielestäni osuvasti että monesta koirasta huolehditaan paremmin kuin monesta lapsesta Suomessa ja maailmalla. Tämä lienee järkyttävän totta, kun katsoo tuota omaa koiraakin erikoisruokineen ja talvitossuineen...

Nyt otan imurin kauniiseen käteen ja laitan pyykkikoneen laulamaan. Tuolla meidän "pyykkipöntön" kannella hyvä tapa hälyyttää täydestä likapyykistä, kun kansi tippuu kaamealla pamauksella lattialle.