Marraskuisia kuulumisia

Kiitos Johanna kauniista kimpusta, jonka sitkeimmät sissit vieläkin jaksavat kukoistaa!

Tapahtumarikkaan viikon jälkeen viikonloppu meni kotoilun merkeissä ja Vain elämää-biisejä kuunnellessa. Toki ehdin käydä ystävän tupareissa ja etsimässä joululahjojakin. Vielä ei mitään pukin konttiin eksynyt, mutta sitäkin enemmän on nyt joululahjaideoita.

 Kävin viikolla Dunin ystävämyynnistä rohmuamassa edullisia isoja oransseja kynttilöitä eurolla. Tuntuu että saa kynttilöitä poltella aamusta iltaan tänä kaamosaikana, joka tuntuu aina tulevan yhtä yllätyksenä joka vuosi. Tänään sunnuntaina tuli kiire lenkille valohoitoon, kun sade taukosi, pilviverho repesi ja auringonsäteet säteilivät pienen hetken ennen pimeää. Hedelmiä, vitamiineja, ystäviä ja treeniä vaan niin jaksaa puurtaa, vaikka tekisi mieli jo kuuden aikaan illalla painua unten maille.

Tuli mietittyä elämän menoa, kun askartelin lauantai iltana ison vaaleanpunaisen vaippakakun perjantaina syntyneelle tytön tylleröiselle. Häntä pääsemme jo todennäköisesti alkuviikosta tapaamaan. Upeaa miten elämä menee eteenpäin ja saa huomata miten jokaisella pilvelläkin on oma kultareunuksensa.

Iittalan Kivet

Huomasin myös Arabian sivuilla kattauskisan, mikä on myös monen muun bloggaajan saanut osallistumaan kisaan. Itsekin innostuin kisasta, koska olen aika intohimoinen astiakeräilijä ja suosikkejani Arabiaa sekä Iittalaa on kaappeihin paljon kerääntynytkin. Sain tänään aikaiseksi kuvata kaksi erilaista kattausta ja muita kuviani selaillessani huomasin myös kaksi kattausta lisää, joilla voi tuohon kisaan osallistua. Niistä lisää ensi viikon puolella.

Helena Tynellin Pala

 Antoisaa sunnuntai iltaa kaikille:)!

Torstaina kotitoimistolta

Olen vietellyt tänään etätyöpäivää ja nautiskellut kotoisasta työrauhasta. Ihmeellistä miten etätyöpäivänä saa jotenkin enemmän aikaan, kun omassa pääkopassa on pieni syyllisyyden tunne kotona työskentelystä... Saa jotenkin helpommin hoidettua nekin hommat, mitkä ovat pyörineet pitkään To Do-listalla ei niin kiireellisinä. Toimistolla nuo ei niin kiireelliset hommat sysää helposti aina seuraavaan päivään. Pitäisi malttaa pitää vähintään pari kertaa kuukaudessa etäpäivä ellei aina kerran viikossa edes yksi jos vain palavereilta ehtisi.

Odotin varhaisesta aamusta asti päivänvaloa saapuvaksi, mutta lopetin odottamisen puolen päivän aikaan. Tuikut säihkymään ja nappasin pari kuvaa kahvinkeiton lomassa ennen kuin palasin kotisohvalle konetta naputtamaan.

Olen jopa saanut jotakin kotonakin aikaan. Uudet tätini tekemät sohvatyynyt ovat päässeet sohvalle ja verhotkin ovat vaihtuneet ikkunoihin. Enää ei tarvitse kuin talvimatto hakea kellarista.

Tunnelmallista torstaita kaikille!

Kuulumisia

Pieni viikonloppumatkani mummolaan sai uusia ideoita aikaan pienen kyllästymisen jälkeen. Junamatkalla sain rauhassa surffailla ja mietiskellä mitä kivaa kotiin keksisi. Viime viikot kun ovat menneet työhön uppoutuessa ja kotona en ole hirveästi jaksanut tehdä mitään. Tämähän on siis meidän mittapuulla vakavaa, koska siippa alkoi siivoamaan! Mikä oli mielestäni kyllä todella positiivista! Tuli tosiaan pieni kotiin kyllästyminen:) Pitää välillä kyllästyä rauhassa ja odotella tekemisen vimmaa. Huomasin etten edes ole vaihtanut ns. kesämattoja ja -verhoja pois tulleen talven tieltä. 

Nämä kuvat ovat viime viikolta ennen perjantain lunta. Syyskukkakimpun kurpitsa olikin oikea ja se pääsi mansikkalaatikkoon ilahduttamaan pihaa. Nyt on pihan vaahterasta tippuneet viimein kaikki lehdet. Eli ensi viikolla onkin tiedossa haravointia mikäli ei tule lunta tai pakkasta yhtään enempää pääkaupunkiseudulle. Pihalla lehtiä on nilkkaan asti ja nyt täytyy ennen pysyvää lumipeitettä ne kerätä pois. Mieleni tekisi ruohonleikkuritrimmerillä silputa lehdet pieneksi hakkeeksi, mutta niitä taitaa olla niin paljon etteivät ne ehdi maahan maatua ensi keväälläkään.

Ennen lähtöäni viikonlopun viettoon ehdin siirtää valkoisen lyhdyn pois kylpyhuoneesta makuuhuoneeseen. Kylpyhuoneeseen täytyy keksiä jotakin uutta ja junamatkalla sain myös selkeän vision tulevasta sängynpäädystämme. Täytyy nyt valjastaa vaan tuo siippa puusepäksi:)

Sain pienestä reissustani ja tulleesta lumesta hirveän kovan jouluinspiksen eli luvassa on täälläkin pientä jouluhössötystä pika puoliin...

Huurretta

Lähdin viikonlopuksi ihan itsekseni mummolaan Itä-Suomeen. Täällä ei onneksi vielä lunta ole, mutta pakkanen kauniisti huurruttaa luonnon. Upea sää kerrassaan. Kuvissa tunnelmia aamulta.

 

Nyt kokkailemaan synttäri-illallinen ukille ja taidetaan juoda vuoden ensimmäiset glögitkin tänään.  

Innoissani olen myöskin siitä että saan mukaani ikkunanpokani ja pääsen vihdoin toteuttamaan tauluideani kotiin.

No mutta siitäpä myöhemmin.

Upeaa aurinkoista viikonloppua!

DIY-projekti Risulintu

Surffaillessani blogeissa löysin mahtavan ohjeen Risulinnun tekoon Suvikummun blogista, jonka löytää täältä. Koiran kanssa lenkillä ollessani otin oksasakset mukaan ja ison kassillisen oksia läheisestä koivusta. Useasti näissä inspiraatioissani assistenttina toimii koiramme Ukko, joka ei tästä DIY-projektista aluksi niin mielissään ollut.

Ulkosalla satoi sen verran että jouduin tuomaan risut sisälle enkä tehdä sotkuista hommaa pihalla kuten suunnittelin. Rautalankaa, pihdit rautalangan katkomiseen ja pikkusen kärsivällisyyttä niin kyllähän siitä jonkunlainen risulinnun prototyyppi saatiin aikaan.

Risulinnun kehittelyn ohessa Ukko-koira keksi että risulinnun pääksi tehtävä risupallo on myös hyvä leikkipallo. Eli suosittelen tätä erittäin edullista ja tykättyä koiran lelua myös muillekin koiranomistajille. Tosin kannattaa tehdä muusta narusta kuin rautalangasta.

Kyseessä siis on ensimmäinen kappale ja ohjettakin noudatin vähän niin ja näin:) Joten en ole tulokseeni ihan 100% tyytyväinen. Tuon pyrstön olisin voinut tehdä vähän runsaammaksi ja linnun isommaksi, mutta tulipahan nyt ainakin kokeiltua tätä linnun tekoa. Risuja meni tähän ainakin kaksi isoa muovisäkillistä. Eikä nimittäin ole ihan helppo homma taivutella noita oksia ja saada vielä kahdella kädellä rautalanka ympärille.

Enköhän vielä tässä jossakin vaiheessa tuunaile vähän tuota prototyyppiä edustavammaksi. Tarkoituksenani oli tehdä seuraavan kerran maaseudun rauhassa isovanhempien pihalle tuollainen lintu. Eipähän tarvitse kaupungissa herättää ihmetteleviä katseita:)

Oodi Iittalan Kivi tuikuille

Nämä Iittalan Kivi tuikut ovat suosikkejani eikä näitä voi olla liikaa. Nämä tuikut ovat parhaimmillaan mielestäni isona ryökkiönä. Vielä olisi vaikka minkä väristä tuikkua ostoslistallani vaikka näitä on kotosalla jo yhdeksän... 

Nämä ovat kuin jalokiviä, kun näitä käy kaupassa näitä kuolaamassa... 

Ei oikein osaa päättää, minkä kotiuttaisi.

Nyt syksyllä olen ihaillut näitä melkein joka ilta olohuoneen pöydällä.

Sanoisin että nämä ovat kyllä ajattomia jos mitkä...

Viikonloppu

 

Viikonloppu on ollut mitä parhainta lepoa seuraavaan kiireiseen viikkoon. Pitkiä syyslenkkejä, haravointia, jumppaa, leffoja, saunaa ja hyvää ruokaa.  

Aurinkoiset syyssäät sai minut houkuteltua tuonne pihallekin... Voi elämä noita vaahteranlehtiä muuten riittää! Haravoit yhden kohdan, käyt kahvilla ja piha näyttää siltä, ettei siellä koskaan ole haravoitukkaan! Tuo pieni pihamme oli jo niin täynnä lehtiä että se olikin hyvä haravoida jo nyt ensimmäisen kerran, kun mitään muuta siellä ei näkynytkään kuin lehtiä. Pitäisi hommata komposti pihalle ensi vuotta silmällä pitäen.

 

Nyt ruuanlaittoon ja sitten taas jumppaamaan:)!

Ilta meneekin sohvalle telkkarin edessä.

Sadetta, raikasta ilmaa ja lämmikettä

 

Tällä viikolla viimeistään olen havainnut sen että aika vaan juoksee niin kovaa että hyvä pysyy itse mukana! Ensi viikolla alkaa lokakuu!

 Selkein syksyn merkkihän on se että kotiin laitettiin lämmöt päälle, kun alkoi olla jo niin vilu sisälläkin ollessa. Toinen selkeä merkki on se että aamuisin alkaa jo olla hankalaa herätä, koska on vieläkin pimeää ulkona. Tosin ihanaan syyspimeyteen ja sateen ropinaan nopeasti nukahtaa, kun sitä ropinaa kuuntelee lämpimässä peiton alla. 

Ukko

Eilen ensimmäistä kertaa puin karvaturrille pikkuisen lämmikettä, kun oli niin sumuinen, kostean kylmä ja kolea ilma. Se oli meidän viluisalle ja mukavuudenhaluiselle koiralle mieleen. Kesken lenkin tulikin kiire kotiin, kun alkoi satamaan kaatamalla. Ehdittiin kuitenkin pikkusen ihailemaan syysluontoa lenkillämme.

Sade onkin vähän haitannut meidän ulkoiluja, kun tuo sokerista tehty koiramme ei liiku sateella milliäkään ellei ole pakko. Lenkkeily syksyllä on kuitenkin selkeästi mielestäni parasta, kun ilma on raitis ja virkistää mukavasti! 

 

Kohta pääseekin haravoimaan ja rapsuttelemaan pihaa... Tekisi mieli ravistella pihan vaahtera jo tyhjäksi lehdistä niin saisi kaikki kerralla haravoitua pois:)

Syksyistä viikonloppua kaikille:)!

Sienifestit

 Meillä alkoi kotona varsinaiset sienifestarit. Saimme M:n vanhemmilta korillisen suppilovahveroita, kantarelleja ja pari herkkutattia. Tässä sitten olenkin keksinyt erilaisia ruokia mihin tämän sieni satsin saamme tuhottua. Maanantai illan ratoksi kokkailin sienikeittoa sekä kantarellikinkkupiirakkaa.

Eilen tein Sami Garamin reseptillä sienikeiton, mikä olikin oikein maukas ja kuohkean kevyt. Mikä tässä keitossa mielenkiintoista oli se että kermaa ei lisätty sellaisenaan vaan kermavaahtona keittoon, mikä sai todella kuohkean koostumuksen keittoon aikaan. Mukaan paahdoin pannulla jämäleipää krutongeiksi. Suosittelen muuten lämpimästi Lidlin leipätiskin moniviljaleipää, mikä on erittäin maukas ja hyvänmakuinen leipä, mikä ei myöskään ollut hinnalla pilattu!

Tein myös jääkaapin jämistä kinkkukantarellipiirakan isompaan nälkään. Täytteeksi tuli tosiaan kinkkua, kantarelleja, sipulia, paprikaa sekä kirsikkatomaatteja.

Suunnitelmissa olisi tehdä risotto sekä sienisalaattia... Ehkäpä pakastan osan sienistä talvelle ettei ala tulla sieniruuat korvista:)

Koristekaaleja ja kukkasipuleita

Kaikkihan on viimeisen päälle sävy sävyyn mietitty kumppareita myöten!

 Lauantai aamuna aurinko paistoi ja sai minut innostumaan jälleen pihahommista. Voin sanoa että tuo piha on kesälläkin vaan ollut ja kasvatellut nurmikkoa. Muutaman perennan olen istuttanut, mutta alan turhautua herkästi, kun haluaisin kukkien heti suorastaan rehottavan kukkia. Meillä vielä tuo pihan vaahtera varjostaa mukavasti pihaa ettei valoisia paikkoja kukkapenkissä hirveästi ole. Olen ajatellut puutarhanhoitokurssia, mutta jätin asian sikseen ja päätin että ostan talveksi kirjan tyyliin "Puutarhan hoitoa idiooteille":) Ensi kesänä sitten on enemmän kukkasia pihalla! Ja joka kesäkuukautena eri kukat kukkikoot! Ja tosiaan voisihan tuota pihaa lannoittaakin, jotta ne kukat jaksaisivat kukkiakin...

Hortonomi apulainen tykkäsi erityisesti kukkasipuleista ja mökötti, kun ei päässyt kaivamaan sipuleille kuoppia.

Poikettiin Paloheinään Kukkataloon, jossa oli muuten sattumalta Syysmarkkinat. Sieltä lähtikin mukaan 80 kukkasipulia, neljä koristekaalia sekä syys- sekä kukkasipulilannoitetta mukaan. Täytyy muuten suositella tuota Kukkataloa. Sipulit ja kukat olivat edullisempia, lajikkeille oli runsaasti tietoa saatavilla sekä lajikkeita oli enemmän ja erilaisia saatavilla kuin esimerkiksi Plantagenissa. Bauhausista lähti mukaan kolme isompaa valkoista ruukkua pihalla kesän viettäneille kumipuille.

Matkalla poikettiin myös läheisellä auringonkukkapellolla lähellä Vinttikoirakeskusta, josta sai poimia vapaasti kukkia maljakkoon. Auringonkukat olivat mielestäni pieniä ja eiköhän tuo kukinta-aikakin ala olla kohta ohikin. Keräsin kimpun nuppuja, jotka ovat kauniisti jo olohuoneen pöydällä avautuneet ja toivottavasti loistavat pitkään pöydällä.

Koristekaalit pääsivät kukoistamaan lasitetulle terassille. Löysin vielä pikkuisen koristekatekiviä kaalien seuraksi. Kukkasipuleista oli 40 sipulia erilaisia tulppaaneja, 20 sipulia Ukkolaukkaa ja 20 sipulia Koristesahramia pääsevät kukoistamaan ensi keväällä pihallamme. Ja kyllä, Ukkolaukka kukkasipuleita otin ihan vain koiramme Ukon nimen vuoksi. Päätin vielä käydä ennen talvea liljoja kukkapenkkiin ja kokeilla josko pionit loistaisivat myös meidän pihalla ensi kesänä.

 Nyt on meillä virallisestikin kesä loppu, kun terassikalusteet on ulkoakin kannettu lasitetulle terassille odottamaan ensi kesää ja syksyn iltoihin istujia terassilämmittimen alle. Vielä kun tosiaan liljojen kukkasipulit istutan ja nurmikon trimmaan viimeisen kerran tältä syksyltä niin piha on valmis lumen tuloon... Iiks toivottavasti tulisi vasta ensi vuoden puolella tuo lumi!

Rapujuhlat

Vaikken itse oikein ravuista välitä, rakastan kuitenkin järkkäillä rapujuhlia! Järkkäsimme kaveriporukalla rapujuhlat meille viime viikonlopulle. Tykkään rapujen ja tillin tuoksusta sekä erityisesti rapujuhliin kuuluvista kattauskoristeista! Dunilta löytyi kauniit kertakäyttölautaset ja servetit tähän juhlaan.

Kynttilän valossa nautiskeltiin ravuista alkupalaksi. Ravuillahan ei nälkä lähde, joten nyyttäriperiaatteella ystävien kesken nautiskeltiin myöskin salaattia, suolaisia piirakoita sekä jälkkäri jäätelöä.

Sormien huljuttelukuppi

Helan Går ja ensi vuonna uudestaan!